KIRJAILIJA


Opin kirjoittamaan ennen kuin lukemaan, se tapahtui ukkini kanssa lehdistä leikatuilla värikkäillä kirjaimilla. Sitten kuvaan astuivat mummon vihreä mustepullo ja siniviivainen vihko. Radiosta tulvi musiikkia, sellaista kun ”Varrella virran” tai ”Jokainen päivä on liikaa” tai ”Daa-da daa-da”. Allani oli syrjälleen autoksi käännetty nukkekoti, sekä kyllin aikaa kuvitella lyriikoiden tuhon riipaisevuutta.

 

Nyt, neljän lapsen ja neljän kirjan äitinä, kirjoitan hiljaisuudessa, lepuutan silmiäni avarilla niityillä. Samaistun henkilöhahmoihini, näen heidän uniaan, putlaan ja pujahtelen.

 

Vapaa-aikani vietän poluilla, saunassa, sohvatuolissa ja joella. Ruokapöydässä. Mieluiten asiattoman venkulassa seurassa.